Taas mentiin viime lauantaina kohti MH-luonnekuvausta. Tällä kertaa siihen osallistuivat kaksi kasvattiamme, reippaat ja iloiset sisarukset Hilma (Mustikkakuonon Nelli Nonparelli) ja Börje (Mustikkakuonon Nappi Neropatti). Paikka oli viime vuodelta tuttu Renko Hämeenlinnan kupeessa, ja kuvauksen järjestäjänä hääräsi Vanhaenglanninlammaskoirat ry yhdessä bernhardilaisten kanssa. Tosin lammaskoirien osallistujamäärä on suorastaan naurettavan huono, sillä meidän kasvattiemme lisäksi mukana oli vain kolmas lammaskoira. No mutta eipä se meidän menoa haitannut, me vietimme koleaa päivää kauniissa maisemassa koirien suorituksia katsellen. Illaksi olimme ilmoittautuneet vielä kuvauksen yhteydessä järjestetylle Katariina Tiiran luennolle jonka aiheena oli: Käyttäytymisen ja persoonallisuuden periytyvyys – mikä vaikuttaa käyttäytymiseen?
Hilma ja Börje selvittivät molemmat radan häntä heiluen ja iloisella asenteella pomppehtien. Näitä hyväntuulisia kuvauksia on kyllä kiva seurata, molemmilla näytti olevan aidosti hauskaa 🙂 Molemmat lähtivät riehakkaasti mukaan leikkiin testinohjaajan kanssa ja ottivat otteen lelusta, Börje kylläkin olisi halunnut pitää lelun mieluusti itsellään. Myös etäleikkijä sai nämä sisarukset innostumaan ja juoksemaan tarkistamaan mikä hiippari se siellä menee. Tosin välillä piti käydä moikkailemassa yleisöä, ja koko kuvauksen ajan Börje olisi halunnut kiivetä kaikkien syliin -yleisön, testinohjaajan ja jopa aaveiden 😀 Tämä pentue on kyllä ihanan tasapainoista ja rohkeaa porukkaa, yllärit radalla eivät paljoa puristelleet. Börje tosimiehenä ei juuri pelästynyt edes haalaria, vilkaisi vain että hoh, mikäs se siihen pomppasi. Kuvaaja Anu Haapakoski sanoi että näillä sisaruksilla uteliaisuus voittaa, ja vaikka jokin jännittäisikin niin kiinnostus vie tutkimaan tilannetta. Myöskään kummempaa ääniherkkyyttä ei tullut esiin, räminälaitteella ei jäänyt suurempia pelkoja, vaan heti mentiin tutkimaan kolisevia pellinpaloja. Laukaukset saivat Börjen hetkeksi pysäyttämään iloisen leikkinsä, ja se jäi korvat höröllään kuuntelemaan että mikäs ihme täällä paukkuu. Hilma se taas jatkoi reippaana leikkiään vaikka laukauksia kuuluikin, mutta sitten sekin pysähtyi kuuntelemaan tarkemmin. Hienot suoritukset sisaruksilla – olemme niin iloisia ja ylpeitä näin reippaista ja hyväluonteisista kasvateistamme. Paljon onnea suoritetuista MH-luonnekuvauksista Eve ja Hilma sekä Tia ja Börje! Kiitos kun vietitte viileää lauantaipäivää kuvauksessa ja teitte näin upeat suoritukset, jippii! Ja iso kiitos Kenalle kuvista!
Aika hyvin saimme myös videoitua näitä suorituksia, sillä melkein kaikista osioista (kontakti, alku-ja loppuleikit, etäleikki, yllätys, ääniherkkyys ja ampuminen) on videopätkää, tosin joissakin on laatu vähän huonoa mutta selvän kyllä saa. Aktiviteettitasosta ja aaveista ei oikein kannata videota ottaa, kun niissä vaan olla möllötellään paikoillaan, eikä tapahdu mitään ihmeellistä 😉
Kuvausten jälkeen jäimme vielä luennolle. Luennolla paneuduttiin koiran luonteeseen ja sen periytymiseen, ja saimme kuulla paljon erilaisia tutkimustuloksia ja ajankohtaisia vertailuja. Luento oli mielenkiintoinen, paljon jo tuttua asiaa, mutta antoi myös uusia näkökulmia koiran luonteen kehitykseen. Mikä luonteessa tulee suoraan perimästä, ja mikä on esimerkiksi mahdollisen emän kantoajan stressin aiheuttamaa – ja kuinka se voidaan todentaa? Tai että tutkimusten mukaan arat ja ääniherkät koirat ovat myös fyysisesti sairaampia, ja että uroksen läheisyys jo kohdussa voi vaikuttaa nartun testosteronitasoon ja näin luonteeseen. Tai kuinka suuri vaikutus on emän kantoajan ruokinnalla, tai esimerkiksi ympäristömyrkyillä tulevien pentujen luonteisiin? Kävimme läpi periytyvyysarvoja ja niiden merkitystä, ja niiden mukaan ääniarkuuden lisäksi erittäin periytyvää on mm. pelokkuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus. Luento käsitteli paljon myös pentuajan merkitystä ja emon hoidon tärkeyttä, ja kysymys nousikin esiin että miksei hyvien emo-ominaisuuksien jalostamiseen panosteta enempää. Tutkimusten mukaan hyvin pentujaan hoitavan emän pennuista tulee myös luonteeltaan rohkeampia ja niillä on korkeampi stressinsietokynnys. Katariina Tiira oli luennoitsijana aivan loistava, ja hänen luennolleen täytyy ehdottomasti mennä toistekin. Kiitos siis bernhardinkoirayhdistykselle tämän järjestämisestä!
Mustikkakuonon kennel 