Tällä viikolla on vietetty jokavuotista eläinten viikkoa. Ja tälle viikolle on saatu tärkeä ja vakava teema, sillä tänä vuonna esillä on ollut hyvin näkyvästi koirien ylijalostuksen tuomat ongelmat. Tämä on suuri ongelma monissa varsinkin lyttykuonoisissa roduissa, ja on hyvä että asiaan on herätty ja siitä alettu kampanjoimaan. Koira joka ei pysty hengittämään kunnolla, ei elä koiranarvoista elämää -ja näiden rotujen terveystilannetta täytyy saada parannettua radikaalisti, tai tulee rodut kieltää kokonaan. Näin se vaan menee, sillä eläinrääkkäys ei ole hyväksyttävää missään muodossa, eikä tällaisia koiria tule kasvattaa eikä omistaa. Jokaisella koiralla on oikeus mahdollisimman terveeseen ja hyvään elämään, ja on meidän kasvattajien vastuulla antaa ne kunnon eväät elämään. Kun taas jokaisen pennunostajan vastuulla on miettiä rotuvalintaansa tarkkaan, ja valita perheenjäsenensä sieltä terveempien rotujen pennuista.
Noh, onneksi sitä on itse tullut aikanaan päädyttyä rotuun, jonka kanssa ei ole kyseisenlaisia pahoja ongelmia. Vanhaenglanninlammaskoira on rotuna suhteellisen terve, mutta vaarat vaanivat meitäkin, jos kasvattajat eivät mieti valintojaan tarkkaan. Jokainen kasvattaja vastaa itse omasta kasvatustyöstään, ja on kiinni hänen moraalistaan ja valinnoistaan millaisia jalostuskoiria hän käyttää. Tämä aihe on monellakin tapaa ajankohtainen nyt, kun olemme rodussamme laatineet tulevaa JTO:ta eli jalostuksen tavoiteohjelmaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Lisäksi viime viikonloppuna vietimme syksyistä lauantaipäivää Vanhaenglanninlammaskoirat ry:n järjestämällä kasvattajapäivällä pohtimassa kasvatuksen haasteita. Ensimmäisenä luennoitsijana oli Tuire Tamminen aiheenaan koiran lisääntyminen ja tiinehtyvyys. Toinen luennoitsijamme oli Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio, joka puhui meille koiran rakenteesta sekä terveyden huomioimisesta jalostuksessa.
Mustikkakuonon kennel 