Eilen aamulla herättiin kukonlaulun aikaan ja lähdettiin Jäbän kanssa kohti lammastilaa Somerolle. Schipperkeporukan järjestämä paimennuspäivä alkoi sateisena ja harmaana, mutta muuten oltiin iloisina ja reippaina aamiaispöydässä jo klo 8.00. Säästä johtuen ei haitannut yhtään kouluttajan kertoessa kokeneempien harjoittelevan ulkona sateessa, kun taas me aloittelijat siirrymme navettaan sisätiloihin treenaamaan 🙂
Tämä oli siis Jäbän ensikosketus lampaisiin. Kiinnostus niihin heräsi heti, kun tuli oma vuoro mennä sisäaitaukseen. Ensimmäisellä kierroksella Jäbä oli liinassa ja katsottiin, miten homma lähtee sujumaan. Jäbä kiskoi liinassa, hyppeli lampaiden suuntaan ja yritti jopa haastaa niitä leikkiin. Toisella kerralla lampaat laitettiin erilliseen aitaukseen ja katsottiin, miten koira käyttäytyi vapaana. Jäbä kiersi aitausta vauhdilla. Siihen sai kuitenkin kontaktin vapaanakin ja välillä oli hetkiä jolloin se liikkui ohjaajan tahdissa, eikä lähtenyt laukkaamaan päättömästi. Kolmannella kierroksella kuljettiin jälleen liinassa lampaiden perässä rauhoittumista harjoitellen. Tässä vaiheessa Jäbästä alkoi näkyä väsyminen: liinassa kiskottiin enemmän ja haukku tuli herkästi. Myös rauhoittuminen oli selkeästi vaikeampaa kuin aikaisemmilla kerroilla. Tosin kolmannella kierroksella alkoi Jäbä mennä maahan itsekseen silloin, kun ei päässyt etenemään. Lupaava merkki tämäkin.
Päivä oli mukava ja opettavainen. Tärkeimpänä tietysti se, että Jäbä innostui lampaista ja toiminnassa näkyi paimennuksen elkeitä. Lisäksi oli ilo huomata, että koiraan saa kontaktin ja se rauhoittuu, vaikka olisi kuinka innostavaa menoa tarjolla. Seuraavaksi pitäisi sitten löytää lisää malttia, että päästään hommassa eteenpäin. Kotiin tultiin kylmettyneinä ja lampaankakan hajuisina ja Jäbä joutui suorinta tietä suihkuun. Kiitos Miialle kun houkuttelit meidät mukaan pikkumustien schipperkejen joukkoon. Tästä jatketaan sitten lammaskoirayhdistyksen paimennuspäivällä huhtikuussa!
Mustikkakuonon kennel 