Yllytyshullu kasvattajapuolisko on helppo houkutella mukaan, ainakin kun ulkomaan reissusta on kyse. Ei tarvittu kuin pieni vihjaus kasvattimme Börjen omistajalta Tialta, että miten olisi näyttelyreissu etelä-Viroon, niin jo olimmekin varaamassa laivapaikkoja. Matkustaminen on kivaa, ja samallahan sitä voi myös pyörähtää näyttelyssä – mikä jottei!! Mukaan lupautuivat samalta istumalta myös Eve ja sijoituskoiramme Hilma. Myös neljännen pyörän oli tarkoitus tulla mukaan, mutta ennen reissua tarvittiin vielä yksi sairaalakeikka katkenneen jalan vuoksi, ja yksi matkalaisista joutui jättämään reissun väliin…. mutta matkaan päästiin kuitenkin lopulta kaiken säätämisen jälkeen. Ei muuta kuin menoksi!
Matkakohteemme Väimelä ja Vörun maakunta sijaitsevat ihan eteläisessä Virossa jonne on Tallinnasta ajomatkaa noin nelisen tuntia. Menomatka laivan yökerhossa sujui mukavasti ja sisarusparimme Hilmuska ja Böräys osoittautuivat aivan mahtaviksi reissukoiriksi. Ei muuta kuin automatkalle eteenpäin, ja kylpylähotelliimme pääsimme perille iltasella. Ja mesta osoittautui tosi kivaksi- vau mitkä ulkoilumaastot ja Viron kaunis luonto. Ja Börjehän pulahti tietysti lampeen kahlaamaan… koiran turkin saaminen näyttelykuntoon vei tosin Tialta muutamia aamuyön tunteja…
Näyttelyt sujuivat sisaruksilta paremmin kuin osasimme edes haaveilla – varsinkin upea Börje vetäisi täyspotin molempina päivinä. Aivan huikeeta! Lauantaina tuomarina oli valkovenäläinen Maria Verbitskaya joka heti tupsautti Börjelle ERI:n, SA:n ja sertin näin alkajaisiksi. Hilma sai lauantaina EH:n tuomarin tulkin pahoitellessa ettei voi antaa “enempää” puutteellisten pigmenttien takia. Mutta velipoika Börje olikin hienosti ROP ja jatkoi juniorikehään sekä ryhmäkehään niissä tosin sijoittumatta – mutta oli se kyllä Tialta ja Börjeltä aivan uskomattoman hienosti vedetty!
Sunnuntaiksi emme uskaltaneet odottaa suuria, sillä Tia oli jo tutkaillut tuomarimme Päivi Eerolan olevan arvosteluissaan kovin tiukka tyyppi. Siksipä ilahduimmekin suuresti kun molemmat sisaruksemme saivat ihan vastoin odotuksiamme ERI:n ja SA:n ja sieltähän se tuli sitten serti molemmille. Tuomari valitsi Börjen ROP:iksi ja Hilma oli siis näinollen VSP. Vautsi vau- mitäs siihen muuta voi sanoa. Näin Börjellä on 3 Viron junnusertiä kasassa ja Tia voi ylpeänä ilmoittaa Börjen olevan Viron Juniorivalio. Eli Tian “uhkaus” on lunastettu ja Börjestä tuli ihka ensimmäinen mustikkakuonolainen valiokoira. Kasvattajat kiittävät ja kuittaavat hienosta menestyksestä – jatkakaa samaan malliin!
Kiitos Tialle ja Evelle ihan parhaasta reissuseurasta, oli hauska reissu ja olen valmis houkuteltavaksi mukaan toistekin 🙂 Ilahduttavaa oli myös todeta kuinka rentoja matkustajia sisarukset Hilma ja Börje ovat, suhtautuvat kaikkeen uuteen reippaasti eivätkä jännitä tai turhia stressaile. Laivalla ja hotellissa käyttäydyttiin kunnolla, eikä mitään mainittavia tuhojakaan saatu aikaiseksi. Melkoisena puuhatyttönä tunnettu Hilma onnistui ainoastaan tarkistamaan roskiksen sisällön molempina aamuina aamiaisella ollessamme. Ja tämähän kuuluu koiran normaaleihin “velvollisuuksiin” joten sitä ei edes tuhoksi lasketa.
Mustikkakuonon kennel 