Tämä viikko on hurahtanut taas potilasta hoidellessa. Ja seuraava potilas on tällä kertaa ollut Mörö, joka kävi maanantaina luottolääkärimme Erikan luona Vetericassa steriloitavana. Leikkaus sujui hienosti eikä mitään yllätyksiä ilmaantunut, ja haavakin on alkanut parantumaan oikein hyvin. Ainoa ongelma Mörölle on ollut töttörön pitäminen päässä, kun Mörö tuntuu olevan sen kanssa paljon äitiänsä kömpelömpi. Töttörö osuu seiniin ja kolisee sinne tänne ja kulkeminen on välillä hankalaa. No mutta jaksa Mörö vielä hetken aikaa, niin kyllä se siitä! Samalla keikalla Mörö kävi pitkästä aikaa puntarilla ja vaaka näytti mörtsiläiselle melko tasan 35 kiloa. Mörö on siis nartuistamme kookkain, ja sen lisäksi vielä varsinainen ahmatti. Ihan kauhulla odotellaan kun steriloinnin jälkeen narttujen ruokahalun sanotaan usein kasvavan… emme oikein tiedä mitä se Mörön kohdalla voi tarkoittaa, miten se ruokahalu voi tästä enää suuremmaksi tulla 😀
Mustikkakuonon kennel 