Eilen koitti viimein päivä kun pääsimme Turon kanssa Eläinsairaala Aistiin BAER-kuulotestiin. Asiahan oli ollut vireillä koko syksyn, mutta kun testejä tehdään vaan täällä pääkaupunkiseudulla (+ lisäksi Oulussa) oli homma vähän haasteellista järjestellä. Mutta onneksi saimme Turon tänne meille ja lopulta virallisen tuloksen Turon kuulosta. Ja valitettavasti testin tulos oli odotetun kaltainen: Turo on täysin kuuro molemmin puolin. Turo ei reagoinut mitenkään testissä tuotettuihin ääniaaltoihin, vaan monitorilta näkyi pelkkää suoraa viivaa. Tämä osoitti sen, ettei Turo kuullut elektrodien avulla johdetusta naksutusäänestä yhtään aaltoa. Eläinlääkäri Sigitas Cizinauskas totesi Turon muuten normaaliksi terveeksi pennuksi ja otoskopia (=korvan tähystys) oli myös normaali.
Turon jonkinasteista kuuroutta olimme epäilleet jo ihan pikkupennusta, eikä tulos sinänsä ollut yllättävä. Asialle emme mitään mahda, ja tämän kanssa on jo onneksi monet unettomat yöt valvottuamme opittu elämään. Onneksi Turolla on käynyt uskomattoman hieno tuuri, ja on saanut mitä parhaimman kodin jossa Turoa rakastetaan juuri sellaisena kuin on ♥ Hieman erilaisena mutta sitäkin kallisarvoisempana perheenjäsenenä ♥ Turon perheen kanssa asiaa on pähkäilty monelta kantilta, millainen elämä kuurolla koiralla on ja mitä se tulee Turon omilta ihmisiltä vaatimaan. Mutta niin ne vaan ovat palaset loksahtaneet kohdilleen, Turo on käynyt emäntänsä kanssa ottamassa yksityistunteja kouluttajalta ja osaa jo hienosti monta käsimerkkiä. Hienoa Henna ja Turo! Muutenkin Turon elämä lapsiperheen keskellä tuntuu sujuvan mukavasti. Onneksi kuulo ei ole se koiralle tärkein aisti, vaan muut aistit kompensoivat puuttuvaa aistia ja koira pärjää hyvin ilmankin. Turo tulee varmasti elämään hyvän elämän kotikoirana, sillä kaikesta päätellen poika on erittäin fiksu ja nopea oppimaan yhtä jos toistakin. Myös toimeliaisuutta löytyy, tämän todistavat mm. täällä viikon aikana tuhon kohteeksi joutuneet laturipiuha, lamppu, viinitönikkä ja vessan kynnys 😉
Kasvattajina tämä on meille ikävä yllätys, ja selvääkin selvempää on että asia mietityttää ja tullaan ottamaan vakavasti myös tulevaisuuden kasvatustyössä. Meillä ei ole käsitystä mistä Turon kuurous on putkahtanut, sillä kummankaan vanhemman Mustikan tai Pomon sukulinjoissa emme tiedä kuuroutta esiintyneen. Suomessa lammaskoirien kuurous on tietääksemme vielä melko harvinaista, itse emme rodun parissa vuosikaudet pyörineinä ole törmänneet kuuroihin lammaskoiriin. Ulkomailla kuuroutta esiintyy enemmän, ja koiria testataan useammin kuin meillä kotosuomessa. Ehkä mekin jatkossa alamme testaamaan koiriamme enemmän, sillä riskinä on että koira saattaa olla toispuoleisesti kuuro ilman että sitä edes huomataan. Kasvattajina aiomme miettiä, kannattaisiko BAER-testit teettää pentueelle aina jo ennen pentujen luovutusta eläinlääkärin tarkastuksen ja pentutestauksen lisäksi. Yhtä kaikki, se on kuitenkin selvää että valkoinen väri ja kuurous liittyvät toisiinsa. Lisää tietoa vanhaenglanninlammaskoiran valkoisuudesta ja siihen liittyvästä kuuroudesta mm. linkissä: http://www.oldenglishsheepdogclubofamerica.org/Health/hearing_article.php
Mustikkakuonon kennel 