Tänään vietimme aurinkoista vaikkakin kylmää syyspäivää Huldan ja Hilman seurassa kun sisarukset perheineen tulivat kyläilemään kasvattajien luokse. Kävimme heittämässä pienen kävelylenkin ja sen jälkeen keskityimme siihen tärkeimpään, eli riehumis- ja painimismeininkiin. Ja sen nämä tytöt kyllä osaavat! Sisarukset ovat käyneet samaa pentukoulua Koirakoulu Heiluvassa Hännässä, joten siskon kanssa on tavattu usein ja painiminen on jo tuttua puuhaa. Teinipoika Töppönen sen sijaan oli hieman hukassa, että pitääkö näitä pentuja nyt komentaa vai mitäs tässä pitikään tehdä. Töppösellä alkoi taas koipikin nousta ja ison äijän elkeet tulla esiin kun itseään pienempiä ilmestyi meidän pihalle. Voi Töppönen raukkaa, ei se ole helppoa tuo teini-ikä ja isoksi kasvaminen noin karskilla ukkelilla 😀 Mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa.
Olipa meillä kiva päivä, ja mukavaa oli nähdä kuinka siskokset olivat taas kasvaneet. Molemmilla tytöillä on hampaita tipahdellut ja purukalustot tuntuvat vaihtuvan ilman ongelmia ja purennat näyttävät hyvältä. Hilma on ehkä hitusen verran Huldaa isompi, ainakin korvat ovat isommat jos ei muuta 😉 Pigmenteissä ei paljon hurrattavaa vielä ole, mutta hiljaa hyvä tulee ja eiköhän sitä pigmenttiäkin jossain vaiheessa saada tytöillekin. Ja mikä tärkeintä, molemmat ovat tosi reippaita, rohkeita ja iloisia tyttösiä! Pentuenergiaa kyllä piisasi vaikka millä mitalla 🙂 Kiitos Huldan ja Hilman omistajille kun kävitte ja nähdään tässä uudestaan myöhemmin syksyllä. Ja iso kiitos pentusten huippuhyvästä hoidosta molemmille perheille!
Mustikkakuonon kennel 