Täällä päivät kuluvat melkoisella tohinalla pentuporukan touhuja seuraillessa. Ja meininki alkaa jo olla melkoinen, kun pienet piikkihampaat ovat putkahtaneet ja niillä sitten otetaan kaveria korvasta kun painitaan. Säät eivät nyt ole oikein suosineet, mutta pieninä poutaisina hetkinä ollaan päästy käymään vähän ulkona haistelemassa maalaisilmaa ja tutkimassa pihamaata. Ja se vasta onkin kiinnostavaa puuhaa! Näitä pentuja ei pidättele enää mikään, kun koko maailma ja kiinnostavat seikkailut odottavat!
Ihastuttavan näköiset pennut ja varsinkin “hra Sininen” on ylisöpö! Näen näissä pennuissa isää paljon, toivottavasti myös aikuisena isän geenien vaikutus näkyy… LOL 🙂
Kiitos Päivi – herra sininen on kyllä varsinainen hurmuri ja kaikkien suosikki! Oli iloinen yllätys että tällainen kaveri joukkoon putkahti, vaikka ihania ovat tietty kaikki 🙂 Kyllä Pomo-iskän geenit ovat näkyvissä, ja uskoakseni myös isän itsevarmuus ja upea luonne samassa paketissa.