Lauantaina saapuivat Pihla ja Janne koirineen ja suunnitelmana oli lähteä ajelemaan Kustaviin. Aika taidokkaasti saimme pakkauduttua autoomme, 4 ihmistä ja 5 koiraa, häkki ja trimmauspöytä ja kaikenlaista muuta tavaraa. Kyllä tila-auto on ihmisen pelastus! Mukana matkasivat koirista Mustikkakuonon sisarukset Lissu ja Humppa, ja Old Cobbler’s sisarukset Mörö ja Viski. Myös Töppönen pääsi mukaan turistiksi aistimaan näyttelytunnelmaa, kun valitettavasti ikä ei pikku-ukkelilla riittänyt näyttelyosallistumiseen.
Matka sujui leppoisasti ja perille päästyämme majoituimme pienenpieneen mökkiin, joka oli aika ankea ja ahdas kuin mikä meidän porukalle. No jääkaappi ja suihku kuitenkin toimivat, joten mitäpä me pienistä, yksi yö menee vaikka seipään nokassa vai miten se menikään 😀 Ja lähistöltä saatiin pizzaakin, eli ilta sujui mallikkaasti. Santtu ja Janne kävivät yön pimeydessä myös auttamassa näyttelytoimikuntaa pystyttämällä muutaman teltan, kun me Pihlan kanssa keskityimme illanviettoon ja siinä vasemmalla kädellä vähän Humpan turkin harjaamiseen.
Ja aamulla parin tunnin unien jälkeen reippaana aamiaisen kautta kehiin. Kyllä me toki otimme koirat myös pöydälle ja laitoimme turkit “näyttelykuntoon” jos niin voidaan sanoa 😉 Viski ja Mörö pyörähtivät ekoina kehässä Tule Sellaisena Kuin Olet -luokassa, ja molemmat sisarukset nappasivat luokassaan kakkossijan. Mörön kanssa tosin saatiin aikaan mielenkiintoinen tilanne, kun Mörtsiläinen meni kehässä ihan maihin ja paineistui tilanteesta yrittäen tehdä stopin kokonaan. Rauhallisella rapsuttelulla Santtu sai kuitenkin Mörön vielä liikkeelle ja koira saatiin esitettyä. Tämä kyllä taas sai miettimään Mörön luonnetta, että miksi se stressaantuu näinkin pienestä ja pehmeys ja arkuus nousevat esiin. Mitään niin pelottavaa ei pitäisi näyttelyssä olla, varsinkin kun hihnan päässä on oma isäntä jonka ohjaukseen pitäisi voida luottaa.


Humppa Hunskeli esiintyi kehässä pomppien ja loikkien, häntä heiluen mentiin ja ilmeisen hauskaa tuntui olevan. Humppa sai EH:n ja sama oli myös saaliina meidän Lissulla. Harmi ettei kirjallisia arvosteluja vielä saatu, ne tulevat myöhemmin postissa näyttelytoimikunnalta. Humpan ja Lissun osalta arvostelut kiinnostavat, kun tämä oli molemmilla eka näyttely ja siksi on mielenkiintoista tietää mitä mieltä tuomari oli kasvateistamme. Mehän menimme näyttelyyn lähinnä vaan hengailemaan kannatuksen vuoksi sekä tapaamaan ihmisiä ja koiria, ja tämä tavoite saavutettiin täydellisesti 🙂 Näyttelypäivä oli positiivinen kokemus, paljon mukavaa porukkaa ja ihania koiria oli paikalla ja viihdyimme oikein hyvin.


Ja Töppönen se vaan jaksoi ihastuttaa tyyneydellään. Koko päivän pikku-ukkeli oi mukana meiningeissä, tarkkaavaisena katseli kehään kuinka siellä isot menevät ja ehkäpä otti oppia tulevaisuutta varten. Töppönenhän on ilmoitettu syyskuussa pentunäyttelyyn Turkuun, minne poika matkustaa kasvattajiensa Merjan ja Ernon kanssa. Loppupäivästä Töppönen väsähti, ja ei muuta kuin vetäisi päiväunet nurtsilla keskellä hulinaa, rennosti vaan ja kaikesta välittämättä. Tuntuu että tällä pennulla on kyllä rautaiset hermot, toivotaan että rento ja rauhallinen asenne jatkuu myös vanhempana!


Ei voi kuin ihailla tuota Villasukkaa!
Herra Villasukka Töppönen osaa ottaa rennosti 😀