Eilen maanantaina koimme surullisen tapahtuman. Menetimme yhden pennuista, pienen jo Elluksi ristimämme nartun. Emme voi käsittää mitä tapahtui, kun isäntä on valvonut pentulaatikon äärellä yötä päivää, ja kaiken piti olla hyvin. Saimme siis kokea ilojen lisäksi myös kasvattajan suruja, ja toteamaan että ensimmäiset elinpäivät ovat todellakin kriittistä aikaa. Jostakin syytä pikku tyttöä ei oltu tarkoitettu kasvamaan isoksi lammaskoiraksi. Nyt kuitenkin keskitymme siihen, että meillä on 7 eläväistä pikku naperoa laatikossa, ja toivomme että tällä porukalla elämä lähtee hyvin vauhtiin. Ainakin painot ovat nousseet melko tavalla, ja tuntuu että pennut kasvavat ihan silmissä. Ovat ne vaan kovin kauniita ja ihania lammaskoiranalkuja 🙂
Mustikka on ylihuolehtivainen emä eikä pidä ajatuksesta että pentuja otetaan kuvattavaksi erikseen, vaan vahtii haukan lailla jokaista liikettämme. Joten olemme kunnioittaneet vastuullisen emän tahtoa, ja pysyneet kauempana kameroinemme. Siksi yksittäiskuvia pennuista joudutaan vielä odottamaan pieni tovi.
Ja jotta erotamme ipanat toisistaan, tarvitsivat he tietysti nimet 😉 Joten pojat saivat nimikseen Toni, Sipe, Vesa, Batman ja Cowboy. Tytöistä taas tuli Annukka ja Lissu.
Mustikkakuonon kennel 